Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2007.

Vieraita

Selailin puhelimen muistia ja silmiini osui setti pihan yksistä vierailijoista. Meidän pihallahan on aikamoinen säpinä ainakin näin syystalvella. Sieltä löytyy lintuja moneen lähtönn, talitiaisesta fasaaniin, ja pikkunisäkkäitä, kuten oravia ja lumikkoja. Myös jänikset ovat tuttu näky. Mutta tässä pari kuvaa vähän harvinaisemmista vierailijoista 18.11.2007. :) Kuvia hieman katseltuani jäi ihmetyttämään miksi eläinmaailmassa uros on niin sanotusti koreampi kuin naaras. Ihmisillähän tuo koristelu ja kaunistautumisviettihän on enemmän naisilla...

Pettymys

Kävin eilen etsimässä itselleni uutta "Iloisen ihmisen allakkaa". Vaan sitäpä ei enää valmisteta. :( Jouduin siis tyytymään kuntokalenteriin. Kaipa sieltäkin löytyy viikottaisia tai ainakin kuukausittaisia juttuja kerrottavaksi teille. Ilmeisesti ainakin tulen pitämään harjoituspäiväkirjaa täällä, kun sellainen on uudessa allakassani. Toivottavasti tämä saa minut nyt vihdoin kuntoilemaan kunnolla. Tästä onkin hyvä siirtyä termiin kuntoilu. Sitähä'n minun liikkumiseni nukypäivänä on. Aikaisemmin sitä pystyi kai kutsumaan urheiluksi, kun oli tavoitteita, sitoutumista ja kaikkea. :) Mutta nyt liikun vain oman olon parantamiseksi, kehon sisällön (rasva-lihakset jne...) tasapainottamiseksi ja terveenä pysymiseksi. Ihan hyviä tavoittahan nuokin on, mutta ei niistä mitaleja jaeta, eikä niitetä mainetta ja kunniaa. Ehkä juuri noiden viimeksi mainituiden seikkojen takia oma kuntoilu ja liikkeelle lähtö on ollut hieman takkuista. Miksi mennä, kun ei ole mitään tavoitteita, eikä mi

Viikonlopun maisemat

Viime viikonloppu meni jonkun verran tien päällä. Se olikin ainut aika, jonka vietin jotenkin tekemisissä luonnon kanssa. Niinpä otin ajaessani muutaman kuvan. :) Perjantaina Saloon mentäessä oli todella synkkää ja märkää. Että eipä siitä saanut parempaa kuvaa kuin tämän. Mutta onneksi yö toi tullessaan uudet näkymät ja paremmat kelit. Niinpä matkalla Salosta Valkeakoskelle sai otettua näin kauniita kuvia.

200 Kaveria

So great! Minulla nyt Facebookissa 200 kaveria. Mahtavaa! :) Kiitos teille kaikille, jotka ovat minut kaverikseen hyväksyneet. Lisääkin saa tulla! :) On ollut kiva löytää vanhoja tuttuja Karkkilasta ja tiivistää yhteydenpitoa uudempiin tuttavuuksiin. On kiva tarjoilla juomia ja halauksia ympäri Maailmaa ja ihan vaan kertoa miten itsellä menee. Facebook on todella hauska keksintö! :)

Kuvia pitkästä aikaa

Viime aikoina ei ole ollut oikein hirveästi kuvattavaa, eikä ole ollut kamerakaan käsissä. Siksi ei blogiteksteissäkään ole juuri ollut piristäviä kuvia. :( Mutta nyt laitan pari työhuoneeni ikkunasta otettua kuvaa auringonlaskusta. Kunpa joka ilta olisi näin kaunista...

Yksinäistä mutta kiireistä

Sami lähti maanantaina Afrikkaan työreissulle. Olen siis ollut yksin tällä viikolla kotona. Päivät menee tietenkin töissä, vaikka vähän hitaasti, kun syyspimeys on vienyt terävimmän energian, mutta illat periaatteessa vietän tällä hetkellä ihan yksin. Vaan enpä ole päästänyt itseäni kovin eristäytyneeksi. :) Aikaisemmat Samin reissut ovat olleet allekirjoittaneelle aika rankkoja, mutta tästä reissusta ja yksinolosta alkaen olen päättänyt helpottaa Samin oloa ulkomailla, enkä vaivu täysin synkkyyteen. Samalla myös helpotan ihan omaa oloanikin... Eli aikaisemmin yksinolo on tuottanut sellaista tuskaa, että viestiä on pukannut reissaajalle niin tiheästi ankeasta ja yksinäisestä kodista, että reissaajalla varmasti on palanut käämit ihan kokonaan. Nyt kuitenkin päätin hankkia itselleni sellaisen kiireen, että ikävä ei ehdi painaa. Tiistaina olin viettämässä simpukkaillallista, keskiviikkona taas kävelin Tapiolaan, missä treffasin rakkaat sukulaiseni, mutta eilen torstaina olin yksin. Kävin

Simpukoita

Kun syyskuussa oltiin nauttimassa rapuja koutsin ja turvallisuupäällikön kanssa, niin päätettiin silloin, että seuraavan kerran nautitaan simpukoita. Tämä nautinto tapahtui eilen. Kukaan ei ollut aikasemmin itse simpukoita valmistanut, joten kokemus oli mielenkiintoinen. Onneksi kaupasta saa pestyjä simpukoita, ettei itse tarvitse alkaa rapsutella. Sitten vaan sipulit pannuun, valkoviinit perään ja simpukat päälle. Kovasti simpukat siellä paisuivat auetessaan ja kypsyivät nopeasti. Koska simpukat olivat meillä pääruokana, niin ohjeen mukaan lisäsimme "hieman" nestettä lisää. Tuo hieman on aika lievä käsite, kun sitä meni kahden kilon simpukkasettiin kokonainen pullo... ;) Mutta oli hyvää, aivan mielettömän hyvää. Pitää ottaa uusiksi joskus toiste. Hyvän mausn lisäksi ruuasta tuli myös humalaan runsaan valkoviinimäärän takia. :) Kiitos paljon seurasta eilen ja sairasloman ajanvietteistä. Mukaan nimittäin tuli ainakin 30 pokkaria. :) Ja kiitos paljon housuista ja takista! :)

Onneksi

Se talvi kuitenkin tuli takaisin. Loistavaa. :) Anteeksi kaikki, jotka joskus käyvät lukemassa tätä sekopäistä avautumista. Olen ollut viime aikoina hiukan kiireinen ja mitään ei ole oikein tapahtunut, joten jutut ovat jääneet vähiin. Jatkossa olisi kuitenkin tarkoitus laittaa useampi postaus eetteriin, sillä 5.12. jälkeen kirjoittaminen on vähän hankalampaa ja hitaampaa. :) Tulossa on ainakin seuraavia: - Suuria muutoksia: juttua siitä mitä minä olen viimeisen 1,5 vuoden aikana kokenut ja mitä minulle on tapahtunut - Lentopallo nyt: pohdintaa nykuylentopallosta ja sen eroista menneisiin vuosiin - Uudelle kymmenluvulle: talven aikana mennää meidän perheessä ikävuosissa aivan toiselle kymmenluvulle - Haastavaa: työelämän haasteet nyky-yhteiskunnassa Kyllä sitä varmasti muutakin juttua on tulossa, kun vaan ehtii kirjoittaa! :)

Talvi oli ja meni?

Nyt näyttää ikävästi siltä, mutta näinhän käy joka vuosi. Ensin tulee ensi lumi, sitten se häviää ja tulee sitten uudestaan. :) Melkein käytiin avaamassa skimba-/snoukkakausi viime viikonloppuna, mutta sitten tuli kaikkea muutakin, eikä ehditty. Jos nyt kuitenkin käy niin, että kylmät taas yllättävät, niin tässä vinkki helppo hehkuviiniin: (2 annosta) 2 dl punaviiniä 2 dl kiehuvaa vettä 2 rkl fariinisokeria 2 kpl kanelitankoa 0,5 kpl sitruunan kuori suikaloituna Kaada kookkaisiin laseihin punaviini ja pane sekaan sitruunankuoret ja kavelitangot. Kaada päälle kiehuva vesi ja lisää fariinisokeri. Sekoita hetken ajan ja nauti.

Kiireistä

Tämä viikko on ollut aika hektinen. Töissä on vierähtänyt miltei joka ilta liian pitkään ja lisäksi on ollut muuta aherrusta. Tämä viikko on töissä ollut melko menestyksekäs ja sen takia on tullut vietettyä ylimääräisiä tunteja sekä työpöydän että ravintolapöydän ääressä. Keskiviikkona käytiin vieraiden kanssa nauttimassa kunnmon pororuuat Lappiravintola Saagassa. Näiden kiireiden takia ei ole ehtinyt liikkua, eikä myöskään kirjoitella blogiin. :( Eilen illalla kävin välillä heittämässä vanhemmat lentokentälle Thaimaan koneeseen ja palasin taas töihin. Nyt tuntuu siltä, että liian pitkät päivät ja vähät yöunet ovat vieneet veronsa ja tänään ei oikein saa mitään aikaan. PAITSI, tänään sain vihdoin maksusitoumuksen olakpääleikkaukseen ja leikkausaika selviää ehkä jo tänään! Mahtavaa! Myös muissa aiemmin esillä olleissa asioissa saatta tulla selvyyksiä jo aika pian. Niistä sitten lisää, kun olen taas viisaampi. :) Onneksi tämä epätietoisuus alkaa pian hälvetä ja pääsee taas etenemään iso

Pieni ihminen

Olin eilen katsomassa vajaan pari viikkoa vanhaa pientä ihmistä. Ja kyllä oli pieni. :) Mutta mikä hienointa tässä pienessä tyttösessä - Hänen nimekseen tulee Nora! :) Nora on Janin ja Päivin esikoistyttö, joka syntyi 30.10.2007 klo 8.46. Tytön strategiset mitat olivat 50 cm ja 3355 g. Nyt pikkuneiti painoi eilen vähemmän kuin syntyessään, mutta söi silti reippaasti. :) Mutta kappas, minulla ja tulevalla kaimalla on paljon yhteistä, joten voin luvata hänelle oikein positiivista tulevaisuutta! :) Me nimittäin ollaan molemmat oltu aikas pieniä syntyessämme. Molemmat ovat syntyneet aamulla ja melkein samalla minuuttiluvulla. Minä olen syntynyt nimittäin 44. Molemmilla on toisessa nimessa kuusi kirjainta ja sukunimessä seitsemän kirjainta. Molemmat olemme syntyneet ennen laskettua aikaa ja meillä on huippuvanhemmat! :) Tässä vielä pari kuvaa Noran syntymäpäivänä. Katsokaa mikä tukka! :)

Pihatyöt on rankkoja

Viikonloppuna oli vihdoin aikaa tehdä pihatöitä. Oli haravoimista ja lehtien viemistä pois pihasta, oli yhden villiviinin tappamista, pihan syyslannoittamista ja tavaroiden laittamista talvisäilöön. Kaikki tuli tehtyä ja pihalla oltua ihan urakalla. :) Oikeastaan oli todella mukavaa, kun keli on suotuisa, oli oikeast varusteet ja homm aluisti. Ainut iso yllätys oli, että pihatyöt ovat todella rankkoja. Nyt ollaan rakko kädessä ja paikat kipeänä viikonlopun urakasta. :) Onhan pihatyöt silti ihan mukavaa puuhaa, kun samalla saa poltettua ison määrän kaloreita ja tulee ulkoiltua. Lisäksi niistä on aina hyötyä, jos haluaa että piha näyttää hyvältä. :) Pihaa hoitaessa tuli myös uusia ajatuksia pihan infrastruktuuriin. Yksi pensas ainakin saa lähteä takapihalta ja yksi puu etupihalta. haluan minimoida lehtien määrän, sillä niitä riitti ihan liiaksi. Myös vuorenkilvet lähteävät etupihalta ja tilalle tulee jotain matalia havupensaita. Takapihan morsiusangervot leikataa keväällä tai sitten ne l

Palloiluseuranta sai jatkoa

Niin kuin olen jo aikaisemmin maininnut, niin haluan aina kauden aikana käydä katsomassa mahdollisimman monen sisäpalloilulajin ainakin yhden ottelun kauden aikana. Viime perjantaina tämä kausi pääsi vihdoin alkuun, kun Minkki P vinkkasi korisottelusta Kisiksellä. Vastakkain olivat sarajajohtaja ToPo ja kotikaupunkini Componenta. Peli oli täysi murskaus ToPon puoleleta. Karkkila sai ensimmäisellä puolikkaalla jopa 20 pistettä. ;) Mutta siis kausi on käynnistetty ja pelejä voisi katsoa enemmänkin. Viimeistään sitten Suomen Cupin viikonloppuna. Kiitos vielä Minkki P ja Temppu hyvästä seurasta! :)

Isänpäivästä

Meidän Isänpäivän vietto oli aika vaisu. Soitin Iskälle aamulla ja illalla vein peliin kortin ja askin karkkeja. :) Mutta napataampa kalenterista pari heittoa. "Kun olin neljätoistavuotias poika, isäni oli niin tietämätön, että tuskin kärsin ukkoa lähettyvilläni. Kun sitten täytin kaksikymmentayksi, niin hämmästyin todetessani, kuinka paljon hän oli oppinut seitsemässä vuodessa." Mark Twain (1835-1910) Totuuksia Nykyään on pöajon helpompaa olla nainen. Ennen vanhaan heidät poltettiin roviolla. Benedicte 5v. Olen perinyt silmät isältä ja hiukset äidiltä. Toppatakin olen perinyt naapurilta. Sylvia 7v. Sisarus on sellainen, jota sekä vihaa että rakastaa. ihan vaan hirveän rakas paskapää. Filip 7v. Se, joka saa hyvän kasvatuksen, siitä tulee kiltti. Sellaisella, joka saa huonon kasvatuksen, on kivaa. Tony 6v. Hyvin älykkäät naiset ovat varmaankin ruvenneet kannattamaan sitä, etteivät mene naimisiin. Elin 8v. On kumma, miten vähän saa aikaan, jos vain lakkaa yrittämästä. Pauline 8

Arkea

Tämä viikko on ollut pelkkää arkea, siis töitä, kuntoilua ja kotihommia. Kuulostaa tylsältä, mutta minulle se on luxusta. Niin monta vuotta olen elännyt keiken maailman aikataulujen mukaan ja toisten tekemien suunnitelmien mukaan, että oman elämän hallitseminen ja oman arjen eläminen on upeaa. Jokaisellehan arki on ihan itseluodun kuvitelman tulos. Minulle arki tarkoittaa sitä, että saan itse miettiä monelta menen töihin ja monelta sieltä kotiudun, mitä ja monelta illalla kuntoilen ja mitä muuta teen illan aikana. Voin ihan itse valita päivän jolloin siivoan ja teen mitäkin, sillä niitä hetkiä on jaossa enemmänkin kuin kerran viikossa tai jopa kerran kuukaudessa. Ja voin jopa tehdä jotain hetken mielijohteesta, kun ei velvoitteita, jotka täyttävät keiken vapaa-ajan. Myös viikonloppujen eläminen oman aikataulun mukaan on mahtavaa. Kaikki viikonlput ei ole suuniteltu kierrettäväksi muun poppoon mukana ympäri Suomea. Viikonlopun voi vaikka viettää omassa kodissa tai ihan vaan nukkuen, jos

Jännittää

Tässä on viime aikoina käyty sellaisia keskusteluja, että ihan jännittää. Muutoksia on tulossa, mutta miten mahtavia, se on vielä arvoitus. On keskusteltu muutosta toiselle puolelle maapalloa, on keskusteltu ihan vaan työpaikan vaihtamisesta, on keskusteltu töistä ulkomailla, jne... Keksittyminen ja oleminen on todella vaikeata, kun ei tiedä yhtään mitä on tulossa. Odotan niin kovasti kaikkea mahdollista ja olen jo luonut vaikka millaisia kuvitelmia tulevaisuuden varalle. Olen niin avoin tulevaisuudelle ja otan vastaan sen mitä se tarjoaa, kunhan vain tarjoaisi nopeammin, että osaisi tehdä päätksiä. Mutta kuka saisi minut takaisin maan pinnalle, tähän päivään. Kaikesta huolimatta eniten tällä hetkellä jännittää olkapääleikkaus. Milloin se nyt tarkalleen on ja miten se oonistuu, pystynkö pelaamaan vielä. Toiseksi jännittää onko Sami kotonaan syntymäpäivänään vai jossain Afrikassa. Kolmanneksi jännittää joulu ja neljänneksi tulevat 30v.-bileet tammikuussa. Kaikkia odotan niin innolla, et

Tuliaisia

Sami oli kaksi viikkoa Azerbaidzanissa (en tiedä miten oikeasti kirjoitetaan) työreissulla. Karu maa jo ajateltuna ja niin kuulemma myös paikan päällä käytynä. Vaikka Sami ei juuri ehtinytkään muutan kuin nukkua hotellissa ja käydä asiakkaan toimistolla, myös viikonlopun, niin kyllä sen maan olot silti aika hyvin aukesivat. Kalliit hinnat, heikot palkat, huonot autot, saateinen meri, paljon huoria. Nämä minulle jäi mieleen siitä selostuksesta, minkä Sami kertoi. Koska lennot olivat keskellä yötä, eikä paikan päälläkään ollut mitään mitä tuoda Suomeen, niin me menimme yhdessä katsomaan "tuliaisia". :) Suuntasimme Helsingin Keskustan Stockalle katsomaan sen alusvaatetarjontaa. Eipä ollut kovin monipuolinen. Paljon oli, mutta kaikki niin samanlaisia. Oli todella paljon värejä ja pitsiä, siis kaikkea hörhelöä, kun me etsimme jotain yksinkertaisen kaunist aja selkeää. Jotian mustaa ja valkoista. Mukaan lähti kaksi settiä, toinen Dolce&Gabbanan ja toinen Calvin Kleinin. Samast

Talvi on saapunut

Viime viikonloppu oli todella talvinen sekä ohjelman että sään suhteen. Lauantaiaamuna, kun katsoi ikkunasta ulos, niin siellä satoi ihan oikeasti lunta. Niinpä laitoimme samin kanssa, tai siis Sami laittoi ja minä pesin, talvirenkaat Avensikseen. Homma hoitui nopeasti puolessa tunnissa yhteistyöllä ja uuden lumen innolla. Renkaiden vaihto oli pakollinen, sillä suuntasimme SkiExpoon. Olisihan sinne toki päässyt julkisillakin, mutta kahden henkilön matkustaminen seutulipulla ei oikein houkutellt hinnan takia. Sitä paitsi meitä onnisti niin paljon, että suuresta väkimäärästä huolimatta saimme paikan velodramin pihalta ihan ilmaiseksi. SkiExpossa oli ihan älyttömästi ihmisiä. Pyhäin päivä oli saanut ihmiset oikein sankoin joukoin liikkeelle. Meillä oli tarkoituksena katsella yleisesti menoa ja etsiä minulle laskettelumonoja. Myös murtsikkavälineet olivat hakusessa. Laskettelumonoja siksi, että en uskalla ainakaan seuraavaan neljään kuukauteen laudalle olkapääoperaation takia. Suksilla pys

NRJ Fashion Awards

Sain eilen mukavan kutsun NRJ:n Fashion Awardsiin . Kiitos Piia, Tea ja Salka! Oli mukava mennä kannustamaan kaveria, työ nro5: Lady in the Traffic Light", kohti voittoa ja nähdä mikä on muotipiireissa meininki. NRJ:n etusivulla voi nähdä pätkiä tuosta tilaisuudesta, jossa minusta Tean ja Jennin työ oli selkeästi paras. Siinä oli useampia elementtejä, koreografia oli loistava ja musiikkivalinta täydellinen. :) Mutta silti Tea ja Jenni eivät voittaneet. En tajua! Meininki oli ihan jees. Tarjolla oli shampanjaa, viiniä, olutta ja muita virvokkeita. Lisäksi tarjolla oli mezeä. Ilmeisesti noissa piireissä syödään niin vähän, että tarjoilu painottui lähinnä juomapuoleen. ;) Paikalla oli paljon julkisuuden henkilöitä, niin myös meidän seurueessamme. Näin taviksena oli kiva katsella näiden julkimoiden menoa ja voi vain todeta, että ihan samasta puusta ne on veistetty. Ihan tavallisia ihmisiä hekin ovat. :)